tiistai 23. helmikuuta 2010

JÄTTILÄISMÄINEN PÄÄSIÄISRUOHO



Ajan joka päivä työmatkallani jättimäisen pääsiäisruohon ohi. Se on suorastaan mystinen ja epätodellinen näky pakkasen, kinosten ja tuiskun keskellä.


Lisäksi ruoholle ilmestyy usein keski-ikäistäkin naista viehtävä näky: piukoissa sporttivaatteissa iltapimeällä kirkkaasi valaistussa valokeilassa säntäilevä joukko nuoria atleetteja. Taitaa niillä olla pallokin, jonka perässä juoksevat keskenään kilpaa.

Luojalle kiitos tekonurmikentistä! Silmänilon lisäksi ne antavat toivoa, että kesä vielä joskus voittaa tämän arktisen hysterian.